Koira tuli taloon!: 2016

perjantai 23. joulukuuta 2016

Luku 109: Hyvää joulua!

Hyvää joulua kaikille!

T. Taika, Dora ja palvelusväki

tiistai 6. joulukuuta 2016

Luku 108: Hyvää itsenäisyyspäivää!

Rinnat rottingilla,
onhan sentään itsenäisyyspäivä!

Ulkona paukkuu -18 asteen pakkanen, mutta sisällä onneksi tarkenee! Koirat löhöää milloin missäkin ja välillä käväsevät ulkona riehumassa jotta jaksaa taas sisällä nukkua. Harvinaisen rauhallista ollut kyllä tänään!

Koirien kuorsatessa mie nettishoppailin joululahjoja ja mietin että kun vihdoin tämän koneen sain auki niin pitää käydä teitäkin tervehtimässä. Bloggaus motivaatiota on viime kuukausina syönyt arjen kiireet ja huonosti toimiva läppäri. Vielä en raaski uutta konetta hommata kun näitä rahareikiä ois pari muutakin.

Arjen kiireet on koostuneet töistä, harrastuksista ja remontista. Maanantaisin käyn töiden jälkeen Doran kanssa agilityssä (on menny ihan superisti koko ajan), tiistaina mulla on espanjan kielikurssi ja keskiviikkona Taikan kanssa agility (mennyt hyvin Taikamaisesti). Vielä pari viikkoa nää harrastukset kestää, sitten alkaa joululoma ja ensi vuonna jatketaan.

Ollaan samaan aikaan rempattu myös kotia. Meillä oli parin viikon wc-remontti jonka jälkeen vielä kiskottiin vähän tapettia, tasotettiin seiniä ja laitettiin uutta maalia pintaan. Pintojen uudistus on vielä kesken, mutta jatketaan sitäkin sitten ensi vuoden puolella.

Kolme viikkoa sitten käytiin Jyväskylän kaksipäiväisessä koiranäyttelyssä. Matkaan lähdettiin Maikin ja Piian kanssa. Meillä oli lauantaina matkassa 5 shelttiä ja 2 collieta. Sheltti ja collie kehät menivät päällekäin ja kun collie kehän tuomari oli jossain hukassa, kehän aloitus myöhästyi. Maikki ei voinut olla kahdessa kehässä yhtäaikaa, joten lopulta kävi niin hauskasti, että mie esitin molemmat collie lapset (Simba ja Zara 7kk).

Nää Maikin kasvatit oli ihan huippuja ja molemmat voittivat oman luokkansa, Katriinan Rami joka on myös samasta pentueesta, sijoittui toiseksi. Koska en voinut itse esittää paras pentu kehässä kahta koiraa, Katriina esitti Simban ja mie Zaran. Molemmat esiintyivät hienosti ja Simba oli ROP-pentu ja Zara VSP-pentu.

Maikki ja Piia juoksivat shelttikehän urosten arvostelun jälkeen collie kehän laidalle mistä me juuri tultiin voittoisin tuloksin ulos. Maikin ilme oli kyllä ihan huippu kun kerrotiin miten meni - ei tainut odottaa että collie lasten debyytti kehässä menis näin mainiosti :D

Collie kehän jälkeen oli vielä Doran ja Taikan vuoro käydä kehässä. Dora meni hienosti ja sai hyvän arvostelun. Taika oli kehässä taas huumorimielellä. Se päätti että häntä nyt kutittaa koko ajan ja pomppi kolmella jalalla ja yritti rapsuttaa korvaa ja milloin mitäkin. HUOH! Luokassa pitää ilmeisesti olla aina yksi pelle... Sai se Taikakin hyvän arvostelun, mutta sijoituksista on turha haaveilla tuommosella esiintymisellä.

Tuomari Tino Pehar, Kroatia.

Dora Jun Eri 2 Sa: "15 month, nice young female. Excellent lenght of body , beautiful head with parallel (?) lines, very nice ear set, good body structure for age. Good front, good rear angulations. Very good movement."

Vapaa suomennos: "15 kk, kaunis nuori narttu. Erinomainen rungon pituus. Kaunis linjainen pää. Hyvin asettuneet korvat. Ikäisekseen hyvin kehittynyt rakenne. Hyvä etuosa, hyvät takakulmaukset. Erittäin hyvä liike."

Taika Avo Eri: "2½ years, good proportions, beautiful long (?) head with eye ear excellent set, nice neck, could have a bit better topline, very good front, correct rear angle, could have a bit better movement"

Vapaa suomennos: "2½ vuotias. Hyvät mittasuhteet. Kaunis pää ja silmät, hyvin asettuneet korvat. Voisi olla vähän parempi ylälinja. Erittäin hyvä edestä. Hyvät takakulmaukset, voisi olla parempi liike."

Voisi olla parempi liike.. alotetaano sillä että voisi liikkua neljällä jalalla... :') Taikahan liikkuu oikeasti tosi nättiä ravia silloin kun haluaa. Menee huonosti vaan silloin kun on jumissa ja näköjään kun näyttelyhihna/-panta "kutittaa". Ihme herkkis :D

Tämä on kuulkaa harvinainen näky! Taikahan ei yleensä koskaan

laita yöunille niin että kenenkään kestäis olla näin lähellä :D

Yö käytiin nukkumassa Katriinan hellässä huomassa - paljon parempi kuin hotellimajoitus. Kiitos Katriinalle vielä ruuasta ja majoituksesta! Syötiin hyvin, käytiin koiralauman kanssa lenkillä, saunottiin ja nukkumaankin ehdittiin :)

Sunnuntaina käytiin vielä pyörähtään kehässä ja hyvin meni vaikkei sijoituksia tainut tulla muuta kuin collie lapsille. Simba oli jälleen ROP-pentu ja Rami sijoittuu toiseksi - näistä kakaroista kuullaan vielä!

Meidän neidit esiintyi hyvin - jopa Taika (hällä ei sunnuntaina sitten kutitanutkaan). Piia esitti Taikan (kiitos!) ja saa esittää toistekin jos haluaa :) Arvosteluja mulla ei valitettavasti ole sunnuntailta antaa koska unohdin ne hakea, kun niin reippaasti siitä lähdettiin kotia kohti :D

Nyt rauhoitutaan illan viettoon.. ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille :)

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Luku 107: Hengissä ollaan

.. vaikka hiljaista on blogin puolella ollutkin! Nyt on ollut jotenkin niin "tiivis syksy" ettei energia ole riittänyt enää tänne blogin puolelle. Mutta koirille kuuluu hyvää (varaudu kilometripäivitykseen)!

Oliko teillä jo ikävä?

Alku syksystä käytiin laittamassa mummon ja papan kesäpaikka talviteloille. Koirat oli ihan ihmeissään kun vastassa ei ollutkaan hevosia eikä pappakaan ollut paikalla syöttämässä karvakuonoille ruokapöydän herkkuja. Mukavaa meillä siellä kuitenkin oli puuhatessa.

Dora sai olla irti ja se onnellisena sipsutti meidän perässä ja toimi työnjohtajana. Taika oli pitkässä narussa jottei livahda autojen perään ja sai näin ollen vähän vähemmän vapautta. Ei sen kuitenkaan tarvinnu yksin olla vaan oli siellä missä me muutkin :)

Dora ottaa rennosti

Lokakuun alussa käytiin shelttilenkillä yhdeksän koiran voimin ja kiva oli lenkkeillä metsässä ison koiralauman kanssa. Dora on kyllä huvittava. Se oli lenkillä sellainen ärsyttävä pikkusisko ja roikkui Taikan kintereillä koko ajan vaikka Taika olisi halunnut juosta myös uusien tuttavuuksien kanssa. Doralla on vaikea elämä, kun muut ei ymmärrä että hän on maailman napa ;)

Samana viikonloppuna kävin Taikan kanssa epiksissä eli epävirallisissa agilitykisoissa. Ihan innoissani olin sinne menossa, kun meillä on harjoitukset menneet niin hyvin. Kisapaikalla sitten tuuli kääntyi siihen että meinasin tehdä lapaset koko koirasta ennen kuin päästiin edes radalle.

Taika sai itsensä hypertilaan kun piti odottaa omaa vuoroa. Sen ei tarvinnut kuin kuulla, että joku teki rataa ja oli taas ko siipiä vailla. Hävetti - siis minua, koira ei osannut hävetä. Olin ilmoittanut meidät kahdelle mölli radalle (eli ei-vielä-kisaavien tasoiselle radalle) ja tiesin kun ensimmäiselle radalle mentiin, että tää menee niin päin puuta ko voi vaan mennä. Nimittäin siinä Taikan kiihkotilassa ei järki kulje samassa paketissa.

En ymmärrä miksi mama ei ollut
ylpeä. Sain sentään pokaalin!

Eka rata meni höyryjä päästellessä. Taika näytti varmaan siltä kuin ois vesikauhun vallassa. Suu vaahossa juoksi ja huusi menemään. Törmäili esteisiin (lue: rynni läpi) ja kun päästiin maaliin olin ite ihan maitohapoilla ja koira näytti tyytyväiseltä. Oli rauhassa, kieli pitkänä ja heilutti häntää. Ilme kertoi kuinka ylpeä oli että juoksi lujaa. Ja mie vaan katoin sitä koiraa että et oo tosissas. Tuo ei todellakana menny hyvin!!

Seuraava kiekka tuli melkein heti perään ja en ollu ite ehtiny kunnolla palautua aiemmasta suorituksesta (ja siitä ketutuksen tunteesta kun piti tulla ittensä tänne taas nolaamaan). Ei auttanu ko mennä uudestaan. Toinen kierros sujui jo paremmin ja koira kuunteli, ohjaus virheitä tein eli ei puhasta rataa saatu.

Kaikkein hauskintahan tässä oli se, että koska oltiin medeissä ainoat osallistujat jotka eivät ole kisanneet, me voitettiin se luokka. Saa nauraa.

Minä olen kiltti ja fisku tyttö :)

Seuraavissa reeneissä Taika meni taas tosi hyvin ja kouluttaja kehui kuinka paljon edistystä on tapahtunu. Saakelin koira. Näyttäis sen edistyksen myös siellä kisakentillä eikä vaan reeneissä! Noh, ensi kerralla en vie koiraa halliin ennen omaa vuoroa koska sen pääkoppa ei kestä sitä ettei pääse ekana juokseen.

Doran kanssa agility reenit sujuu todella hyvin! Se on innostunut nyt lajista koko ajan enemmän ja on tosi taitava kaikessa mitä tehdään. Nauroin kouluttajalle että mie pääsen Doran kanssa ennemmin kisaamaan entä Taikan. Toki Taikalla on enemmän radanlukutaitoa ja vauhtia, mutta Doralla on järki päässä ja kuuntelee ja oppii tosi nopeasti. Saapa nähdä miten meille käy :)

Sitten toinen murheenkryyni Taikan kanssa on nätöt eli näyttelytottumustreenit. Käytiin nätöilemässä Maikin kanssa siten, että mulla handlattavana Taika ja Maikilla Dora. Ekan kiekan jälkeen tehtiin vaihdos sillä Taikan mielestä oli mukavampaa olla ihan minun lahkeessa kiinni ja paimentaa jalkoja entä esiintyä kauniisti. Doralla puolestaan oli kengurubensaa suonissa kun meni Maikin kanssa.

Aina tuo mama juoruaa teille kaiken..

Kun vaihdettiin koirille esittäjiä, Taika meni tosi hyvin (niinkö se menee aina Maikin kanssa) ja Dora esiintyi mulle hienosti. Sentään toinen koirista haluaa esiintyä minun kanssa eikä höpötä omiaan!

Toki oma vikahan se on ettei Taika ravaa nätisti näyttelynarussa. En ole vuoteen sitä ite handlannu ja se ihan selkeesti tarvis minun kanssa enemmän nätöjä, jotta sais näyttelyvaihteen päälle sen agivaihteen sijasta. Koska osaamisesta se ei ole kiinni. Jos ei tietäis mitä pyydetään, ei osais mennä Maikinkaan kanssa.

Seuraavana viikonloppuna suunnattiin sitten Maikin ja Piian kanssa Seinäjoelle koiranäyttelyyn. Meillä oli kuusi koiraa matkassa, kolme urosta ja kolme narttua. Maikki ja Piia handlasi uroksia ristiin (vaihtelivat handlaajaa kehien välissä) ja narttujen kanssa taas katsotiin miten koirat kellekin esiintyy.

Kauneuskilpailu, vähän jännittää!

Ava tykästyi Piiaan ja esiintyi sille parhaiten, joten jäljelle jäi meidän neidit ja niissä ei tarvinnut paljoa miettiä kuka esittää ketäkin - mie menin Doran kanssa ja Taika Maikin kanssa. Oli ihan huippu näyttelypäivä, vaikka Taikalle ja Doralle ei sijoitusta tullutkaan. Molemmat esiintyi hienosti ja arvostelut oli ihan niiden näköiset.

Tuomari Joakim Olsson, Ruotsi:

Vasta pesty matto on hyvä paikka
levähtää :)

Taika, avoluokan erinomainen, ei sijoitusta: "Feminint tik på den större sidan. Mycket välformade ögon. Välburna, aningen stora öron. Utm nosoarti. Utm hals, förbröst och bröstkorg. Något långt ländparti. Bra vinklar, ben och tassar. Rör sig med lätt vägvinnande steg. Utm pälskvalitet."

Vapaa suomennos: "Feminiininen, suurehko narttu. Erittäin hyvin muotoutuneet silmät. Hyvin asettuneet, hieman suuret korvat. Erinomainen kuono. Erinomainen kaula, rinta ja rinnan syvyys. Pitkähkö selkä. Hyvin kulmautuneet jalat. Liikkuu kevyellä pitkällä askeleella. Erinomainen turkin laatu."

Dora, junioriluokan erittäin hyvä, ei sijoitusta: "15 månad. Utm feminin helhet. Vackert välformad huvud. Mörka, fälformade ögon. Något lättä öron. Något kort hals. Utm förbröst och bröstkorg. För sig något kort steg bak. Utm pälskvalitet, korrekt svep över länden."

Vapaa suomennos: "15 kuukautta. Erinomainen, feminiininen kokonaisuus. Kaunis, hyvin muotoutunut pää. Tummat hyvin muotoutuneet silmät. Hieman kevyet korvat. Hieman lyhyt kaula. Erinomainen rinta ja rinnan syvyys. Hieman lyhyet takaliikkeet. Erinomainen turkin laatu,..." ja tuota lauseen loppua en osaa suomentaa :D

Hyvää yötä!

Hyvät arvostelut molemmilla! Parin viikon päästä on sitten vuorossa kaksipäiväinen Jyväskylä näyttely. Toivotaan sinnekin vähintään yhtä hyviä arvosteluja ja pidetään peukkuja sijoituksille :)

maanantai 12. syyskuuta 2016

Luku 106: Agilityn huumaa

Minun sydän pakahtuu näistä koirista kun ne vaan on niin taitavia!

Keskiviikkona starttasi Taikan agilityn valmennustunnit ja meni kyllä hienosti. Kouluttaja nauroikin että mitä oot tehny tolle koiralle, onko se kipeä kun on niin rauhallinen. Toivotaan, että tällä kertaa tämä rauhallinen olotila kestää ja sen myötä myös edistystä tapahtuu lisää!

Hienosti meni kaikki muut paitsi kepit. Ne oli edelleen ihan tylsät ilman verkkoja ja piti taas tapella, että sain Taikan ylipäätään tekemään niitä. Saatiin kotiläksyksi harjotella keppejä jotta Taika hoksaisi, ettei niistä pääse eroon ja että itseasiassa nekin voi suorittaa nopeasti (mikä on Taikan mielestä ehdoton vaatimus kivalle esteelle).

Lauantaina käytiin Pohjois-Suomen sheltti ry:n järjestämällä agilitykurssilla missä kouluttajana toimi Anna Orenius. Mulla ei riitä sanat kuvaamaan sitä fiilistä mikä oli kurssin jälkeen - ihan huikean mahtava! Anna oli tosi hyvä kouluttaja ja rata oli todella pitkä ja haastava ainakin meidän mittapuulla mitattuna. Taika toimi kuitenkin kuin unelma. Se ei ole IKINÄ menny niin hyvin kuin lauantaina.

Sisarukset Boss ja Taika.
Boss on ihan samanlainen raketti kuin Taikakin.
Piialle ja Bossille kiitos seurasta - oli huippu päivä!

Olin ihan varma, että jäädään jumppaamaan viimeistään viidenteen esteeseen, mutta kaikki meni kuin vettä vaan ja kun ohjasin koiran kuudennelle esteelle, tajusin ettei mulla ole hajuakaan mikä on seitsemäs este koska olin olettanut ettei päästä niin pitkälle -tyhmä mie!

Taika yllätti minut ihan täysin. Ehkä sen hermot ei vaan kestä semmosta esteiden ja ohjaustyylien viilaamista (jotka kuitenkin on tosi oleellisia virhepisteiden ja ylimääräisen ajan välttämiseksi) ja on parhaimmillaan kun saa vaan painattaa menemään minkä kerkeää.

Ja voi jukra että me juostiin. Juostiin niin että jalat irtoo ja päässä humisee! Nyt minun pitää alkaa luottamaan tuohon koiraan enemmän ja jättää turha varmistelu pois. Lauantai osoitti ainakin sen että kyllä se vaan seuraa ja tekee mitä näyttää ja mukaan en ehdi jos liikaa varmistelen esteitä.

Ei voi mitään, mutta taas tunnen kyllä syvää kiitollisuutta - oon niin onnellinen että ollaan saatu näin hienot koirat. Taika ja Dora, molemmat on niin uskomattomia pakkauksia!

ps. Tuli muuten aikamoinen kisakuume. Ei muuta kuin epiksiä metsästään ja kokemusta kartuttaan ja sitten virallisiin kisoihin ;)

maanantai 5. syyskuuta 2016

Luku 105: Doran eka agitunti

Tänään käytiin Doran kanssa ensimmäistä kertaa agilitytunnilla ja rakastuin tuohon pikku koiraan taas vähän lisää!

Aloitettiin tunti sillä, että käveltiin vähän aikaa hallia ympäri jotta tulee tila tutuksi. Sitten kokeiltiin millä se oma koira palkkautuu. Meillä oli mukana vetolelu, pallo ja nakkeja. Vetolelu oli tylsä, mutta pallo ja nakit toimi palkaksi hyvin.

Harjoiteltiin ihan perusjuttuja: hyppyesteen ylittämistä matalalta korkeudelta, matalan A-asteen ylittämistä, renkaan läpi menemistä, putken läpi juoksemista ja pujottelua.

Dora teki innoissaan kaikkea ja siitä näki kuinka nautti yhdessä tekemisestä. On se vaan niin ihana touhupakkaus! Ja täysin erilainen kuin Taika. Kouluttaja totesi jo ekan 5 min jälkeen että tää taitaa olla vähän rauhallisempi tapaus hurjapää Taikaan verrattuna.

Taikan kanssa aloitetaan agility keskiviikkona ja lauantaina käydään Pohjois-Suomen Shelttiyhdistyksen järkkäämässä agilitykoulutuksessa Oulun Haukkukeitaalla. Ootan innoissani myös Taikan kanssa aksaamista sillä uskon, että tauko on tehnyt taas terää hurjapäälle. Toivon, että sunnuntain koulutuksesta saisi jotain uusia vinkkejä, mitä voisi hyödyntää treenatessa.

Ihana agisyksy siis alkamassa - tassuterapiaa parhaimmillaan :)

lauantai 13. elokuuta 2016

Luku 104: Sateinen näyttelypäivä

Kävin tänään Doran kanssa Oulu kv:n kehässä pyörähtämässä. Mukana toisena esitettävänä mulla oli Maikin Agnes. Seuraa saatiin myös Merjasta ja Dieselistä sekä Piasta ja Jukasta, jotka olivat jännittämässä Lucan kehää.

Merjan kanssa käytiin edellisenä iltana pystyttämässä teltta näyttelypaikalle. Pystyttäminen oli hieman haastavaa, kun oli kova tuuli ja järkyttäviä tuulenpuuskia. Teltta oli kuitenkin vielä aamulla pystyssä vaikka vähän jännättiin, että mitenköhän käy!

Mulla ennakkoon vähän jännitti myös miten tää näyttelypäivä menee, kun itekseni pääsen koirat laittaan ja esittään, mutta se jännitys katosi kun kehät alkoi pyörimään. Meillä oli tullut tuomari vaihdos ja tämä uusi varatuomari oli suoraansanottuna ihan pihalla. Ajattelin, etten voi törttöillä enempää kuin se niin jännitys lakkasi siihen paikkaan (anteeksi vain) :D

Agnes. Kuva: Hanna Pääkkönen

Vaikka päivä oli kylmä (+10) ja sateinen, mulla oli mukavaa kun seura oli hyvä ja koirat esiintyi hienosti :) Mentiin eka Doran kanssa kehään ja se on kyllä semmonen luonnonlahjakkuus. Niin ihanasti sipsutti, malttoi seistä nätisti ja antoi tuomarin kopeloida (oikeastaan tuomari ei kopeloinut vaan vähän vain silitti ja se oli siinä).

Dora pärjäsi omassa kehässään hienosti saaden erinomaisen arvosanan, sijoittui junnujen kilpailukehässä ensimmäiseksi ja sai vielä SA:n jolla lunastettiin paikka parasnarttu kehään! Tässä tuomari Igoris Zizevskisin arvoselu:

"Good size and proportions. Nice female head. Dark brown eyes. Correct set ears. Correct topline and tail set. Enough deep chest. Fine movement."

Vapaa suomennos: "Hyvä koko ja mittasuhteet. Kaunis narttumainen pää. Tumman ruskeat silmät. Oikein asettuneet korvat. Oikea ylälinja ja hännän kiinnitys. Tarpeeksi syvä rinta. Hieno liike."

Seuraavaksi mentiin Agneksen kanssa kehään. Agnes on ihan pro ja meni täydellisesti. Agnes sai arvosanaksi erinomainen ja sijoittui valioluokassa toiseksi. SA jäi saamatta eli ei päästy sen kanssa parasnarttu kehään . Dorakin jäi niukasti PN kehän sijoitusten ulkopuolelle vaikka hienosti menikin.

Nyt ehdin vielä tunteroisen lällytellä Nalaa ennen kuin hoitolainen lähtee kotiin. :)

torstai 11. elokuuta 2016

Luku 103: Nala, ihana hoitolainen!

Viikko sitten perjantaina käytiin Doran kanssa Maikin luona trimmissä ja haettiin samalla Nala meille hoitoon. Nala on neljän kuukauden ikäinen collie, aivan ihana tapaus!

Tervehdys!

Taikan ilme perjantai-iltana kun tultiin Doran ja Nalan kanssa kotiin oli kyllä sen näköinen, että et oo tosissas. Raukka oli niin kärsivän näköinen jo heti kättelyssä, kun varmaan luuli että taas hälle on uus pikkusisko tullu.

"Vannoivat, että Nala on vaan hoidossa"

Kuten Dorankin kanssa, Taika ei aluksi alkanut oikein millekään uuden tulokkaan kanssa. Dora puolestaan oli ärripurri kun pöhkö on niin mustis aina jos hän ei olekaan se maailman napa.

"Mielestäni se oli oikeutettua.
MINÄ olen sinun pentu. PISTE."

Vaan pian ne sai roolit selväksi, kaikista tuli kavereita ja touhut alkoi sujua niin kuin kuuluukin.

Leikki niiaus..

Kisutaan yhdessä

Näyttääpä Dora pieneltä :D

Juossaan!

Nala on kantanu kaikki lelut pihalle..

Nala on ollut koko ajan niin ihana ja reipas, ettei mitään järkeä. Aivan uskomaton luonne: kiltti, kuuliainen, leikkisä ja kaikin puolin hellyyttävä. Tästä koirasta sais varmasti hyvän terapiakoiran(kin) - on heti kaikkien kaveri ja tuntuu sopeutuvan tilanteeseen kuin tilanteeseen!

Tästä koirasta suorastaan
loistaa syvä viisaus :)

Mikä mussu <3

Oli heti myös Nitan kaveri eikä Nalalla mennyt sen kanssa hermot niin kuin meidän neideillä yleensä menee (etenkin Doralla) kun pienet terrierin hampaat roikkuu karvoissa kiinni. Ehei, ne leikki niin nätisti keskenään ja Nitakin oli tosi rauhallinen!