Luku 74: Arkea ja agilityä

Mihin se puolitoista viikko tässä kirjotusten välissä oikein hurahti? Olin viime viikolla niin väsyny, etten saanu aikaseksi rustailla ja nyt sitten yritän muistella mitä ollaan touhuttu.. Hmmmm... no kuvista se selviää!

Hehe, ko naurattaa!

No naura nyt vähän

Taikan kanssa ollaan ainaki käyty agilityssä. Ollu ihan huippu meininki radan suorittamisen osalta, mutta häkissä tahtoo vain haukkua ja ja rämisyttää häkin ovea. En tajua miten siitä yhtäkkiä on tullu tuommonen - aiemmin jos haukahteli tai vikisi se totteli ko käskin olla hiljaa. Varmaan jotenki liittyy tuohon pennun tuloon. On joko niin väsyny tai sitten niin innoisaan, ettei millään malttais olla häkissä nätisti. Aina on jotain mikä ei suju...!

Mutta tuo on pientä murhetta ja agilityn jälkeen on ollu ihan huippu fiilis kun radat menee niin hienosti! Tässä pari videota, FB-kaverit on toisen jo nähneetkin.

Putkesta tulee ammus!

Ohjauksessa (jäälleen) vika, kun puomit tippu. Koira teki just niinkö ohjasin :)

Doran kanssa ollaan harjoiteltu hihnalenkkiä ja touhuttu kotona. Ollaan siis tehty ihan perusarki juttuja eli leikkejä, luoksetuloa, harjausta ja kynsien leikkuuta. Dora antaa hyvin leikata kynnet - saattaa aluksi pistää hanttiin, mutta kun en anna periksi niin on sitten nätisti paikoillaan ja odottaa, että kynnet on saatu leikattua.

Harjauskin sujuu hyvin - Dora makoilee/nukkuu minun sylissä kun harjaan turkkia. Doralla on paksu turkki, paljon paksumpi mitä Taikalla oli/on, joten olen yrittäny sitä vähintään joka toinen päivä käydä piikkikammalla läpi ettei ehdi huovuttua ja takkuuntua.

Kävin pihalla!

Leikin nimi oli kukkapenkkiralli!

Harmittaa kun on jo niin pimeä ettei ole töiden jälkeen ehtinyt kuvia napsiin. Doraa ei tuolta pimeydestä erota edes paljaalla silmällä saati sitten kameralla. Tosin nyt varmaan ehdin valoisan aikaankin ottaan kuvia, kun työt tältä erää loppu. Jääpi enempi aikaa touhuta koiruleiden kanssa :)

Oonko ees vähän söpö!

Ei kai haitaa jos nukahdan tähän?

Ai niin! Viime viikonloppuna käytiin hurmaamassa uusia ihmisiä eli käytiin anoppilassa ja mummulassa. Autoilu sujuu ihan hyvin, mutta Doralla on matkapahoinvointia niin saattaa oksentaa autossa. Taikallakin oli pentuna, ei onneksi enää aikuisiällä :)

Taika tietää misä löytyy
herkkuja - mummulta!

Dora on tosi reipas kylästeltäessä. Tutkii paikat ja on kauhea pusukone tervehtiessään uusia ihmisiä - aivan ihana koiran alku! :)

Leikkejä..:)

Dora menee viikon päästä rokotukselle. Kasvattaja aiko käyttää ja Dora lähtee sitten samalla reissulla pidennetylle viikonlopulle toiseen kotiinsa kasvattajan luo. Saas nähä mitä Taika sanoo, kun kakara on useamman päivän poissa! Varmaan se joko vikisee ja on rauhaton tai sitten nukkuu ja nauttii, kun ei ole toinen koko ajan perskarvoissa roikkumassa ;)

Taika YRITTI nukkua samassa petissä,
mutta totesi että ei - pentu saa mennä
omaan petiinsa nukkumaan :D

Luku 73: Touhu viikonloppu

Kuluneelle viikolle ja etenkin viikonlopulle on riittänyt ohjelmaa niin koirille kuin ihmisillekin. On käynyt vieraita, ollaan kylästelty, retkeilty ja käyty kurssilla. Mukavaa kun on touhua, mutta kyllä se ainakin tältä neidiltä ottaa veronsa ja olo on uupunut kun sunnuntai iltaan päivä kääntyy. Koirat puolestaan jaksaa ja jaksaa.. :)

Perjantaina meillä kävi Doran pikkusisko Tiuku kylässä. Ihania pikkusia kumpainenkin! Dorasta ei niin hirveästi kasvua huomaa, kun sitä joka päivä kattelee, mutta Tiuku tuntui kasvaneen ihan mahottomasti parin viikon takaisesta. Kaipa se Dorakin on ihan samalla lailla kasunu, ainakin korkeutta oli tullut lisää, kun kasvattaja mittasi :)

Korvat liimassa..
Eikä hidasta vauhtia yhtään .. :)

Lauantaina meillä oli kasvattajan järkkäämä makkaranpaistolenkki. Samoiltiin metsässä 14 sheltin kanssa laavua etsien ja kyllähän me se lopulta löydettiin ja makkarat syötiin. Mulla oli kamera mukana, mutta koska saavuimme laavulle niin myöhään ja olin yksin koiraneitien kanssa en alkanut ottamaan kuvia. Ajattelin, että tahdon valoisan aikaan vielä pois metsästä ja senhän tietää, kun kuvaamaan alkaa niin aika hurahtaa!

Ollaanko ees vähän söpöjä ;)

Olin ajatellut, että lenkki kestää sen tunnin tai puolitoista. Noh, lenkillä saattoi sattua pieni navigointivirhe ja loppujen lopuksi lenkki kesti kolmisen tuntia ja kilometrejä kertyi kaksijalkaisille noin seitsemän ja nelijalkaisille varmaan tuplasti, ellei triplasti sen verran kun vapaana juoksivat. Isommat koirat jaksoivat hyvin, pienempiä kannettiin välissä sylissä, jottei tule liian raskas reissu. Kotia kun päästiin niin kylläpä uni sesseille maistui!

Tänään me oltiin sitten Taikan kanssa klo 11 alkaen 'virkeenä' Handler kurssilla. Kurssilla opeteltiin miten koiraa esitetään näyttelyissä, jotta homma näyttäisi hyvältä ja luonnolliselta. Me oltiin Taikan kanssa alkeiskurssilla, koska edelleen takana on verrattaen vähän näyttelyitä ja tarvitsen itselle lisää kokemusta ja itsevarmuutta esittämiseen.

Kurssi oli ihan hyvä, mutta ainahan sitä toivois, että olisi pienemmät ryhmät kursseilla, jotta sais enemmän sitä henkilökohtaista apua ja palautetta. Kurssin vetäjä oli kyllä todella tiukka ja 'armoton' palautetta antaessaan. Itse tykkään tällaisesta tyylistä, että oikeasti sanotaan miten asiat on eikä turhaan kaunistella. Eipähän jää tulkinnan varaa, että mitähän tuo nyt sitten tarkotti, kun se sanoi näin ja näin. Toki sitä kannustustakin tarvitsee, etenkin jos oikeasti ei ole mitään näyttelykokemusta handlerilla eikä koiralla.

Tulevaisuus häikäisee!

Miten meillä sitten meni? No Taika oli tänään kyllä patalaiska! Koira, joka yleensä ei irtoa minusta millään ja näyttelyhommissa tapittaa minua herkeämättä nakin toivossa oli varmaan eilisestä lenkistä ja aamun tohottamisesta väsyny. Tuntui, etten saa koiraan kontaktia millään. Se vain nuuski maata (myös ravatessa?!) tai katteli muualle, möyri ja pyöri hallin kuminurmimatolla eikä keskittyny yhtään siihen mihin piti.

"No ei sitä aina voi jaksaa.."

Tämä oli mulle uusi ongelma, Taikaahan pitää yleensä rauhotella eikä innostaa. Sain mie sen lopulta leikkiin mukaan, kun vähän riehutin sitä että hei tää on oikeesti ihan hauskaa puuhaa vaikka onkin paljon paikallaan oloa ja oottelua.

Taika liikku nyt ihan ok (sitten kun sen liikkeelle sain), mutta pöydällä se seiso jotenki tosi tönkösti. Kurssin vetäjän mielestä Taikalla on takaosassa lihasjumia, sillä jalat tuppasi seisoessa menemään kropan alle. No en kyllä yhtään ihmettele vaikka olisikin eilisen lenkin jälkeen!

Varasinkin jo ensi viikolle hierojalle ajan. Tarkoitus on ollut muutenkin aika varata agilityn alkaessa. Olen vain odottanut, että hierojan pentulaatikko tyhjenee ja sen myötä kalenterista löytyy enemmän aikaa :)

"Eeen oo tehny mitään!"

Ps. pahoittellen ettei postauksen kuvat liity varsinaisesti meidän touhuiluihin mitenkään - mulla ei ole ollut hovikuvaaja matkassa niin kuvat on meidän pihalta otettuja.. :)

Luku 72: Ylikierroksilla

Kun pentu saapui taloon Taikalla meni pari ensimmäistä päivää pohtiessa, että mitähän tuon kanssa nyt tekis. Varmaan aatteli, että kauanhan tuo meinaa täällä kylästellä ja oli pöyristynyt pennun käytöstavoista - ei kunnioita Taikan omaa tilaa, ei Taikan leluja, ei ruokaa eikä petiä. Ihan outo tapaus kaikin puolin!

Iik! Pakkanen nosti korvani pystyyn!

Sitten tapahtui hoksaus - ai mutta tämän kanssahan voi leikkiä vaikka mitä! Ja jos ei kerrota kelleen, on ihan kiva kun on kaveri kenen vieressä ottaa päikkärit. Nyt Taika varmaan ajattelee, että apua, entä jos tuo kohta lähtee? Kenen kanssa sitten leikin?

Herkkuja tarjolla!

Nyt Taika nimittäin leikkii ja riehuu pennun kanssa ihan koko ajan, ikään kuin varmuuden vuoksi varastoon. Jos sattuu, että se kuitenkin kohta lähtee. Pitää välillä ihan komentaa, että nyt annat pennun nukkua rauhassa, kun menee nuuskutteleen että meinaatko nukkua vielä kauanki?

Ihana peti oli tippunut jostain taivaasta lattialle ;)

Alun pienen apaattisuuden jälkeen Taika käy siis vähän ylikierroksilla. Se on välillä kuin pikku lapsi - taistelee unta vastaan. "Ei mulla väsytä, hyvin jaksan leikkiä" ja selvästi näkee, että on väsyny.

Ainahan Taika on ollu energinen ja liikkusa, mutta nyt on pitäny sille hoksauttaa, että pitää oikeasti rauhottua hänenki. Ei ole pakko koko aikaa tohottaa. Sitten kun rauhottuu, nukkuukin ihan tyrmässä.

Zzzzzzz ZZzzzzz

Pentu vaikuttaa kyllä rauhalliselta Taikaan verrattuna vaikka onkin mahoton ärripurri! Dora on seikkailumielinen koira, jota kiehtoo ympärillä oleva maailma kummallisine hajuineen ja makuineen. Taika puolestaan ottaa ilon irti juoksemalla ja nauttimalla vauhdin huumasta aina kun mahdollista. Taika ei tunnu monesti edes huomaavan tällaisia pikkuseikkoja, mitä Dora tutkailee.

Dora myös hakeutuu monesti syliin nukkumaan, Taika taas ei koskaan ole ollut sylikoira. Nyt kun hehkutan kuinka helppo ja ihana Dora on, älkää huoliko! Vaikka Dora vaikutta helpolta ja rauhalliselta, on se kyllä osoittanut että luonnetta ja omaa tahtoa löytyy! 'Innolla' odotan uhmaa ja murkkuikää ;)

Perusharjoituksia :)

Taikan kanssa kun painivat niin Doralla menee monesti hermot jos meinaa jäähä jalkoihin. Sitten alkaa mahoton 'tukkapölly'. Niitä on niin hauska seurata :)

Luku 71: Doran pentutesti

Ennen pennun luovutusta kasvattaja teetti pentutestauksen koko kakarakatraalle. Pentutestauksessa arvioidaan mm. pennun luonnetta ja paineensietokykyä.

Pentutestaus on siis suuntaa antava analyysi pennusta ja testauksen tuloksia voidaan hyödyntää pennun kouluttamisessa. Esimerkiksi jos pentu on arempi tapaus tuleva omistaja tietää, että pentua kannattaa sosiaalista hyvin. Jos pentu taas on kovin itsenäinen ja kiinnostunut enemmän ympäristöstä entä ihmisistä, kannattaa pennun kanssa harjoitella runsaasti kontaktia.

Testaukseen käytettiin pennulle ennestään tuntematonta huonetta. Kasvattaja toi pennun huoneeseen, jätti sen matolle ja meni sohvan taakse piiloon, jotta pentu ei saa tukea kasvattajasta vaan joutuu pärjäämään omillaan. Huoneessa oli mm. peili, pari mattoa ja tietysti testaaja eli henkilö jota pentu ei ollut koskaan ennen tavannut.

Tulokset:

1. Sosiaalisuus: Kontaktinhakuinen, mutta hieman välinpitämätön. Tarkoittaa sitä, että huoneeseen mentyään pentu ensin haisteli matot, katseli itseään peilistä ja sitten vasta huomasi testaajan ja meni häntä tervehtimään.

2. Uuteen ympäristöön tutustuminen: Hieman epävarma, mutta utelias. Eli ei juossu huoneeseen suunapäänä vaan eteni hieman varovaisesti. Kuitenkin edeten koko ajan. 

3. Käsiteltävyys (nosto): Ei rimpuile, rauhallinen. 

4. Dominanssi (selätys): On hetken hiljaa, sitten rimpuilee. Eli on dominanssia joten tarvitsee määrätietoista ohjaamista kaikkeen. 

5. Anteeksianto: Kohdan 3 ja 4 jälkeen testaaja meni pennun tasolle ja katsoi tuleeko pentu tervehtimään/nuolemaan naamaa itse, houkuteltaessa vaiko ollenkaan. Noston jälkeen Dora tuli houkuteltaessa. Selätyksen jälkeen tuli ensin luo, mutta lähti sitten samantien pois. 

6. Ääniherkkyys: Reagoi mutta tulee nopeasti. Eli testaajalla oli metallivuoka ja lusikka, jotka paukautti yhteen ja lopuksi rämäytti lattialle testatakseen pennun reaktion. Dora säpsähti kolinaan, mutta tuli samantien haistelemaan astiaa, mikä kolisi. 

7. Taistelutahto: Leikkii, mutta huomio karkaa välillä. Dora ei jaksanut kiinnostua täydellä huomiolla leikkiin vaan lähti välillä myös peilailemaan itseään peilistä.

8. Saalisvietti: Ajoittain hyvä. Leikki vetoleluilla lähes koko ajan, seurasi myös lahkeita, mutta ei koko aikaa, vaan huoneessa oli muutakin kiinnostavaa. 

9. Ahneus: Melko ahne +. On ruuan perään eli pitäisi olla helppo kouluttaa herkkujen avulla. 

10. Paineensietokyky: Ei paineistu, hyvä. Eli ei päästänyt irti lelusta missään vaiheessa, vaikka silitettiin päätä samaan aikaan jne. 

Muuta huomioitavaa: Leikkisä pentu. Se on itsenäinen, joten kannattaa vahvistaa laumaviettiä. Pentu ilmentää jonkinverran dominansissa, mikä antaa sille toimintakykyä. Se on melko vilkas, mistä syystä se ehtii reagoida nopeasti asioihin (ei ole arkuutta).

Leikkejä leikkejä.. :)

Luku 70: Autoilua ja uusia leikkejä

Eilen käytiin koiraneitien kanssa moikkaamassa kaupungissa minun paria työkaveria. Vähän jännäsin mitä Dora tykkää matkustaa peräkonttilaisena häkissä, kun ei olla vielä pienissä erissä hommaa harjoiteltu. Otin Taikan myös kyytille, jotta ei ois niin jännittävä kokemus.

Hei me ollaan vaan ja hengailaan....

Menomatkalla meitä vähän itketti (ps. ihanan pieni vikinä, Taikahan huusi ko hyeena ekat matkat), mutta tulomatkalla ei kuulunut ääntäkään. Kun kotona avasin auton peräluukun pentu nukkui häkissä. Ihan pienesti oli kuolaa suupielissä eli ei vielä ainakaan kovaa matkapahoinvointia havaittavaissa :)

Taika vahtii pennun liikkeitä.

"Pääsisköhän tästä läpi?" - Ei pääse. Olen jo yrittänyt!

Eilen illalla Taika möyhi oman petinsä ja asettui kerälle nukkumaan. Dora katsoi, että pedissä on vielä pentuunmentävä aukko ja ihan pokkana talsi Taikan viereen nukkumaan. Vaan ei ihan onnistunut, hyvästä pokasta huolimatta!

"Onko pakko kuvata? Meillä väsyttää!"

Vaikka päikkäreitä voidaan jo vieretysten nukkua, Taika haluaa nukkua yönsä rauhassa. Taika murisi pennulle, että et oo tulossa ja pentu sitten kiltisti taapersi omaan petiinsä. Kummasti se oli kuiten onnistunu hivuttautumaan Taikan pedin 'selkänojalle' nukkumaanja siitä se tyytyväisenä aamulla möngersi ylös :)

Huomaa, että Dora on kesän lapsi ja saanut olla ikäänsä nähden jo paljon ulkona. On hyvin ehdollistunut tekemän tarpeet ulos ja sisälläkin muutamaa hutia lukuunottamatta tarpeet osuu paperille.

Tänään aamulla oli pakkanen ja maa kuurassa. Se ei neitejä hidastanu. Ollaan taas oltu paljon ulkona ja yritetty pitää riehumishetket lyhyenä, jotta ei saada pissatulehdusta kylään.

Neitit keksi tänään uuden leikinkin - oppivat vetämään yhdessä narua! Siitä riittikin iloa koko päiväksi :)