Luku 114: Sijoituksia epiksissä

Tänään käytiin Taikan ja Doran kanssa epiksissä (=epäviralliset agilitykisat). Meillä loppu yli kuukausi sitten molempien kanssa valmennusryhmät enkä oo ehtiny enkä jaksanu tehdä niiden kanssa sen jälkeen minkäänlaisia treenejä.

Tälle päivää vihdoin osui episten aikataulut yksiin ja päätin lähteä molempien kanssa kokeileen, että vieläkö me jotain osataan. Nämä oli Doran ensimmäiset epikset ja ensimmäistä kertaa treenattiin ulkokentällä. Ja niinhän siinä kävi, että Dora yllätti minut täysin!

Mentiin toisena kisaajana radalle. Jätin Doran odottamaan ensimmäisen esteen taa ja sinne se jäi ilman että edes yritti karata - eka vau! Sitten lähdettiin suorittaan rataa ja pikkukoira meni tosi hienosti. Ei saatu virheetöntä tulosta, mutta koira pelasi tosi hyvin ja oli innokas etenemään.

Uusinta ei mennyt ihan niin hyvin, mutta kaikkinensa hienot radat: Doran eka startti johti mini-mölli-luokan voittoon ajalla 00:33:90 (15 estettä) ja uusinnankin suorituksella oltais oltu toisia. Alla video Doran voitokkaasta radasta:

Taika luonnollisesti "sekosi" heti ko tajusi, että nyt ollaan tultu agilityyn. Kyllä se onneksi jaksoi häkissä odotella ihan hyvin minien suoritusten ajan. Riemu repesi, ko otin sen häkistä ja lähdettiin odottamaan meidän startti vuoroa. Voi sitä vinkumisen määrää kun tahtoo tahtoo!

Siinä ehdin jo mielessä manata, että taitaa mennä suoritus penkin alle, kun Taika kävi niin kierroksilla. Hyvin se kuitenkin jäi lähtöön odottamaan - vähän meinasi varkain hiissautua lähemmäs estettä, mutta totteli ko käskin uudestaan pitämään sen hanurinsa maassa ja odottamaan lupaa tulla.

Vauhtia riitti ja rata meni muuten ok, mutta koira ei tahtonut kunnolla irrota ohjaajasta. Saatiin kuitenkin kuin ihmeen kaupalla eka rata suoritettua puhtaalla tuloksella ja hyvällä ajalla. Ite olin ihan kuollu radan jälkeen, mutta Taika ois voinu juossa heti perään uusinnan. Minun onneksi siinä oli kuitenkin useampi koira välissä ja ehdin vähän hengähtää.

Uusinta ei tuottanut parempaa tulosta, mutta eka radalla oltiin kuitenkin medi-möllien kolmansia ajalla 00:28:95 (15 estettä) - paras epis sijoitus meille tähän mennessä! Meidät palkittiin lopulta 2. sijalla, kun mölli luokassa ei voi palkita niitä ketkä ovat käyneet jo virallisissa kisoissa. Eli se joka ois oikeasti ollu toinen, oli jo kisahistorian omaava.

Tässä vielä Taikankin suoritus videoituna:

Tänään oli hyvä päivä :)

Luku 113: Täydellinen ulkoiluilma

Tänään oli täydellinen ulkoiluilma: aurinko lämmitti, ei tuullut (meillähän tuulee yleensä aina) ja kaiken lisäksi oli hankikelit! Tällaisena päivänä ei voi jäädä sisälle makamaan, joten mehän käytiin aamupäivällä melkein parin tunnin lenkki koirien kanssa ulkoilemassa.

Käppäiltiin ensin metsän kautta pellolle, pellolta koirapuistoon ja samaa reittiä vielä takaisin. Koirat sai juossa vapaana lähes koko lenkin ja näki että nekin nautti. Kotia kun päästiin oli koirilla sitten päikkäreitten aika, kyllähän ne melkosta rallia vetivätkin joten ei ihme jos uni maittoi :)

Keskiviikkona 15.3. Taika täytti kokonaista kolme vuotta! Ihan hullua miten nopeaa aika menee.. Taika on aikuistunut ja rauhoittunut tosi paljon kuluneen vuoden aikana. Se ei ole enää samanlainen häslä kuin aiemmin, vaikka touhukas tapaus on edelleen. Itseasissa minusta tuntuu, että vanhemmuuttaan Taika muuttuu koko ajan enemmän Duffyn eli isänsä oloiseksi.

En tiedä miten sen selittäisin teille ketkä ette ole Duffya tavanneet, mutta ne on semmosia pieniä luonteenpiirteitä tai reaktioita, joista avopuoliskon kanssa sanotaan monesti yhteen ääneen että Taikahan on ihan niinkö Duffy. On hauska huomata, kuinka moneen asiaan geenit lopulta vaikuttaa :D

Mulla oli tuolloin keskiviikkona Doran kanssa agility päivä, joten työpäivän jälkeen en ehtinyt muuta kuin vaihtaa kamppeet ja lähteä Doran kanssa huristeleen kohti treenejä. Käytin Taikan sitten treenien jälkeen yksin lenkillä, mentiin metsään ja pellolle juoksenteleen. Taisi olla paras lahja mitä Taikalle ois voinu antaa - Taika nautti ihan silmin nähden kun sai jakamattoman huomion koko lenkin ajan. Vielä kotia päästyäkin Taika kävi nuoleen naamaa häntä heiluen.

Onnellinen sesse ja onnekas omistaja <3

Luku 112: Taika kävi treenaan epiksissä

Tänään käytiin Taikan kanssa pitkästä aikaa epiksissä eli epävirallisissa agiliykisoissa. Jännitti kyllä lähteä kokeileen, kun viime kerta osoitti ettei Taika osaa kisapaikalla ainakaan rauhassa odottaa.

Nyt käytiin meille uudessa hallissa, joten Taika ei osannut yhdistää paikkaa heti agilityyn. Oli siis rauhallinen oma itsensä (kyllä siitä nykään voi jo sanoa, että on rauhallinenkin). Sain tutustua rataan ilman että Taika ois asiaan mitenkään reagoinut (Taika odotteli häkissään) ja kerkesin seurata varmaan puolet minien starteista ennen kuin Taika alkoi tajuta missä ollaan.

Otsikon pahaenteisestä luvusta huolimatta hätänumeroa ei tarvittu ja oon oikeastaan ihan tyytyväinen tämän kertaiseen suoritukseen. Agilityhän on siitä hauska laji, että jos koira tekee virheen radalla, se on aina ohjaajan vika. Niin tälläkin kertaa.

Taikan ensimmäinen rata:

• 21 estettä, 
• radan ihanneaika 52s, 
• Taikan aika 44,87s, 
• aikavirhe -7,13 (eli 7,13s alle ihanne ajan)
• 25 virhepistettä 

Taikan toinen rata:

• 21 estettä, 
• radan ihanneaika 52s, 
• Taikan aika 41,17s, 
• aikavirhe -10,83 (eli 10,83s alle ihanne ajan)
• 15 virhepistettä

Hyvää treeniä niin itelle ko koiralle, eiköhän tää kokemuksen kautta mee koko ajan eteenpäin. Maikille kiitos seurasta ja videoinnista :)

Luku 111: Suunnitelmia

Tänään sain itseni istutettua koneen ääreen ja aloin tutkaileen mitä sitä tänä vuonna koirien kanssa tekis tuolla harrasterintamalla. 

Taikan mielestä tämä suunnittelu on uuvuttavaa :D

Vuodelle 2017 on kaksi teemaa:

1.  Näyttelyt. Tarkoitus olisi tällekin vuodelle pyörähdellä molempien kanssa näyttelykehässä. Viime vuoden näyttelysaldo oli Taikalla 4 kpl ja Doralla 6 kpl. Jospa tänä vuonna käydään ainakin saman verran.
   
   Viime vuonna Taikalla jäi sterkkauksen vuoksi kesän näyttelyt välistä kun oli ihan karvaton. Tänä vuonna kesäkuu on minun osalta poissa laskuista, koska silloin on tiedossa joka viikonlopulle jokin juhla. Meidän näyttelyt painottuu siis loppu kesälle ja syksylle. Toki Dora saattaa käydä Maikin kanssa kiertämässä kehiä myös ilman minua.
   
   Mätsäreissäkin voisi käydä aina kun sopivia sattuu kohalle. Niitä on ollut ainakin edellisinä kesinä useita eli huonoa tuuria (tai omaa laiskuutta) jos ei missään tuu käytyä.
   
   
2. Agility. Minun täytyy alkaa Taikan kanssa kiertään epiksiä (epävirallisia kisoja) ja tehdä vähän omatoimista keinu- ja keppitreeniä, jotta virallisen kisalisenssin hankkiminen ois järkevää. Toki hyppyratoja voitais jo alkaa tekemään, kun niissä tuo vielä ongelmallinen keinu ei esiinny.
   
   Doran kanssa treenataan maltillisesti, meillä ei oo mihinkään kiire. Tässä pieni tyylinäyte Doran radasta (Instagramin seuraajat ja FB kaverit on tämän saattanut jo nähdäkin):
   
   

Mehän ollaan aloitettu Doran kanssa agility tosiaan penturyhmästä viime syksynä ja mentiin kurssille ilman, että oltiin mitään alkeita harjoiteltu. Kerran viikossa käytiin syksyllä kurssilla ja nyt on aloitettu samalla tahdilla, mutta valmennusryhmässä missä vähemmän koirakkoja eli enempi aikaa touhuta.

Dora menee hienosti etenkin kun ottaa huomioon vähäisen harjoittelumäärän. Vauhtiakin sille on tullut paljon lisää. Dora on ihan erilainen ohjattava kuin Taika, häsyää vähemmän eli oppii nopeammin. Dora vaatii paljon kehuja (palkkautuu ja motivoituu kun kehuu), kun Taika taas vaatii jämäkkyyttä ja mahdollisimman vähän mitään ylimääräistä lässytystä ja huitomista. Kuumakalle kun ei kestä semmosta :)

Taikan kanssa on maaliskuun eka viikonloppu tarkoitus mennä vuoden ensimmäisiin epiksiin. Pidetään peukkuja!

Luku 110: Energiaa auringosta

 Ihanaa kun päivät valostuu ja tuntuu, että saa lisää virtaa tähän arkeen. Blogi on ollut turhan hiljainen viime kuukausina, mutta yritän petrata nyt kun sain koneen taas kuntoon :) Instaan olen postaillu vähän ahkerammin, käy luuraan santra_ri -tili!

Taika ei tarvi ees aurinkoa ollakseen energinen :)

Viime viikolla meillä alkoi vihdoin agility 6 viikon tauon jälkeen. Tuo taas vähän rytmiä tähän töiden jälkeiseen arkeen eli ei tuu vajottua sohvan nurkaan netflixin ääreen. Oon miettiny alkaisinko tekeen myös omatoimitreenejä, jotta päästäis tänä vuonna kisakentille. Eka stratti tulee sitten kun kepit ja keinu sujuu.

Dora tahtois painia, mutta Taikaa ei kiinnosta.

Kepeissä on tapahtunu jo huima parannus. Viime viikolla treenattiin valmennustunnilla kepille ohjauksia eri suunnista ja vaikka tässä suuntaus on vielä vähän sinne päin, koira kuitenkin parin toiston jälkeen löytää oikean keppivälin ja suostuu pujottelemaan kaikki 12 keppiä.

Niin kaunis <3

Vieläkin se tahtoo protestoida sitä "kun nää tylsät kepit ei lopu KOSKAAN" mutta en anna periksi. Vaadin sitä tekemään kaikki kepit, ei tästä muuten mitään tule. Viimeksi se meni huomaamattaan jo ihan ripein askelin, kun keskittyi enempi tekemiseen entä kiukutteluun, joten eiköhän tästä vielä hyvä tule!

Pikkumusta <3

Keinu on meillä ylipäätään ollut aika vähällä treenillä, joten sitä pitäis vaan treenata jotta saadaan myös siihen varmuutta ja sen myötä puhtaita suorituksia. Doran kanssa en vielä haaveile kisakentistä, mutta pikkumusta on kyllä syttynyt lajiin ja osoittanut olevansa varsin kehityskelpoinen agikoira - kuka tietää vaikka olisikin tälle vuodelle starttivalmis?