Sivut

tiistai 25. marraskuuta 2014

Luku 34: Agikoira Taika!

Meillä on Taikan kanssa nyt takana kaksi pentuagilitytuntia. Näiden kahden oppitunnin aikana olen saanut vielä enemmän varmistusta sille, että agility on se laji mistä Taika nauttii - vauhtia, ketteryyttä ja vähän aivojumppaa jos vain kaikelta vauhdiltaan malttaa!

Ensimmäinen tunti meni vähän hämmenyksessä, kun vastassa olikin uusia tuttavuuksia eli eri koirat kuin edellisessä ryhmässä. Viime tunnilla jaksettiin taas keskittyä itse tekemiseen ja jätettiin toiset koirat vähemmälle tiirailulle :)


"Meille on ilmestyny tämmösiä ihmeellisiä otuksia. Ne on kuulemma jotain joulutonttuja ja
'ne ei ole Taika sitten sinun leluja'. Ai miten niin ei ole?"

Tähän mennessä ollaan harjoiteltu hyppyesteistä menemistä (rima vielä maassa), pujottelua, siltaa, keinua, rengasta ja tietenkin putkihullunkoiran lempparia eli putkeen menemistä. Taikaa ei pelota mikään, se on vaan juoksemassa täyttä päätä joka esteelle. Pitää vissiin ite alkaa harrastaan juoksemista, jotta pysyn Taikan perässä agilitykentällä..


"Tässä yksi niistä tontuista. Tonttu.
Mitä se sana oikeastaan edes tarkoittaa?"

Vaikka vauhtia meän neidissä riittääkin, huomattavissa on jonkin asteista rauhoittumista. Muutama esimerkki:
  • Lenkkeily. Pitkään Taika innoistui lenkille lähtemisestä niin paljon, että aina vähintään ensimmäinen puoli kilometriä meni riemun kiljahdusten, hyppyjen ja pomppujen saattelemana. Naapureilla oli kuulemma hauskaa ja monet naureskelivat kuinka Taika voi olla nuin innoissaan ja hyppiä niin korkealle. Samaa mietittiin mekin. 

    Nyt lenkit sujuu vaihtelevalla menestyksellä. Enää ei ole juurikaan pomppimista ja riemun kiljahduksiakin huomattavasti vähemmän. Etenkin aamulenkit menee pääasiassa löysällä narulla  - työpäivän jälkeinen lenkki vaatiikin sitten enemmän työtä, koska Taika on täynnä virtaa ja lenkkeilyintoa.

  • Yöunet. Kuten aiemmin olen jo kertonut, Taika on varsinainen aamuvirkku, eikä kokonaiset yöunetkaan ole ollut itsestäänselvyys. Taikallahan oli tapana herättää 1-2 kertaa yön aikana ennen herätyskellon soittoa. "En saa unta. Pissattaa. Leikitäänkö? Kauanko pitää vielä nukkua?"

    Nyt Taika nukkuu pääasiassa koko yön, tosin herättää aamulla yleensä vähintään 10 minuuttia ennen herätyskellon pirinää, mutta se ei haittaa jos saan nukkua tähän herätykseen asti ilman häiriöitä!

  • Sisäsiisteys. Taika on ollut jo pitkään puoliksi sisäsiisti eli päivän aikana ei ole tullu pissoja sisälle vaikka on ollut yksin. Muutamia notkahduksia on tullut kylästelypaikoissa ja pitempien vapaiden jälkeen, kun vessatauot on ollu mahdollisia mihin aikaan vain. Lisäksi Taikalla oli tapana käydä yöpissalla eteiskäytävän matolla. Ongelma poistui, kun rajasimme nukkumatilaa.

    Nyt meillä on kaikki matot lattiassa, ollut jo jonkun aikaa. Laskin, että meillä ollaan elelty ilman pissavahinkoja jo yli kuukauden mattohoukutuksista huolimatta!


"Tontun on pakko olla hyvä juttu,
sillä kun poseeraa tontun kanssa, saa herkkuja!"

Edistystä on siis tapahtunut. En tiedä pitäisikö olla näin yllättynyt aiheesta, sillä onhan Taika jo reilu 8 kuukautta ja ekat juoksutkin jo takana käsin. Iso tyttö jo <3


"Oikeastaan nää tontut on muutenki aika veikeitä. Eikö totta?"

Ps. Taika on ilmoitettu tammikuulle koiranäyttelyyn - sitäkin varten pitäisi treena, jotta ei mennä agilityvauhtia myös siellä missä pitäisi nätisti vaan liihottaa kehässä muiden kanssa.. mitenhän me siinä onnistutaan.. :D

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Luku 33: Elämää ei sen enempää

Hei vaan kaikille ja pahoittelut parin viikon hiljaisuudesta! Tässä on ollut kaikenlaista pientä kiirettä. Tai  noh, kiirettä ja kiirettä - normi arkea. Meidän arki on viime viikkoina koostunut Lapin reissusta palautumisesta, pentukoulusta ja töistä.


Reissussa Taika ehti taas tottua, että saa olla pihalla niin paljon kuin haluaa ja nyt sitten työpäivien aikana on tullut muutama pissavahinko matolle. En tiedä johtuuko vahingot siitä, että neiti osoittaa mieltä vai ihan vaan siitä, että rytmit on sekaisin eli ei muista aamusta asennoitua siihen, että nyt pietellään koko päivä. Veikkaan kuitenkin jälkimmäistä, sillä muita tuhoja neiti ei tee ja näitä vahinkoja sattui vain ensimmäisten työpäivien aikana.


Toinen päivärytmin totutteluun liittyvä juttu liittyy talviaikaan siirtymiseen. Kuten olette varmaan huomanneet, kelloja on siirretty tunti taaksepäin. Arvaahan sen, että meillä Taika elää edelleen kesäajassa ja näin ollen aamuisin herätään klo 5 tai viimeistään klo 5.20 oli pyhä taikka arki.. "jee" :D


Tämähän tarkoittaa sitä, että minun yöunet jää vähän lyhyemmiksi ja Taika nukkuu sitten, kun me ollaan töissä. Kun me tullaan töistä, neidillä on virtaa vaikka muille jakaa ja loppupäivä touhutaan iltaan asti - eipä tuu tylsää :) Itseasiassa toissa yö oli ensimmäinen kellojen siirtämisen jälkeen, kun Taika herätti vasta kuuden jälkeen eli niihin aikoihin kun herätyskellokin piipittää. Jospa se pikkuhiljaa rytmit asettuisi kohilleen..


Olen jo aiemmin maininnut, että käydään Taikan kanssa pentukoulussa. Avopuolisko on kulkenut mukana ja ottanut jonkun verran kuvia ja videoita. Haasteena vaan on, että tila on iso ja valaistus yleensä kuvien ottamisen kannalta huono ja tästä syystä materiaaleja koulusta ei ole blogissa vielä ollut. Tässä kuitenkin pari maistiaista:

Leikin nimi: Istu ja oota kärsivällisesti paikallasi vaikka emäntä heiluu ja tekee kaikkea noloa ;)

Leikin nimi: Seuraa johtajaa ja saa nameja!

Leikin nimi: Putkeen ja maman luo!

Nämä kuvat ja videon jaan teille jo senkin johdosta, että pentukoulu on nyt takana päin! Maanantaina käytiin viimeinen koulupäivä ja harjoittelua jatketaan nyt kotona :) Ensi viikolla puhaltaa agituulet eli mennään pentuagilitykurssille - sitä odotellessa!

Taika: "Tän osaan vaikka unissani!"


Kahdeksikkoa jalkojen ympärillä - paikalla olessa ja liikkuessa!

"Viereen!"

:)