Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste pentu kotona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pentu kotona. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. elokuuta 2016

Luku 102: Dora 1 vuotta!

Niin se vain aika menee ja meidän pikkupentu on jo yhden vuoden! Pieni se on edelleen, mutta on tässä vuodessa jotain muutosta tapahtunut, vai mitä:

Dora 2 pv. Kuva: Maikki Kuivala

Dora 3 vkoa. Kuva: Maikki Kuivala

Dora 1 kk. Kuva: Maikki Kuivala

Dora 2 kk. Kuva: Hanna P

Dora 3 kk. Kuva: Hanna P

Dora 4 kk.

Dora 5 kk.

Dora 6 kk.

Dora 7 kk.

Dora 8 kk.

.
Dora 9 kk.

Dora 10 kk.

Dora 11 kk.

Dora 1 vuotta!

Ikuisesti kiitollinen Maikille tästä ihanasta pikkumustasta, olen iloinen että valitsit meidät sijoituskodiksi Doralle <3

maanantai 9. toukokuuta 2016

Luku 95: Aurinkoa ja uusi kaveri

Koko viime viikko ollaan saatu nauttia koirien kanssa ihanan kesäisistä keleistä. Koirat on ollu onnessaan, kun ovat päässeet oman mielensä mukaan pihalle leikkimään oven ollessa auki.

Ihanaa kun tulee kesä, tuumailee Taika :)

Asennettiin takaoveen kesäisen sään kunniaksi hyttysverkkokin paikoilleen ja se aiheutti Doralle hämmennystä. Taika juoksi vauhdilla ulos ja sisään verkon "läpi" ja Dora ei muka voinut mennä ellei hälle erikseen sitä verhoa raoteta.

"Puhuivat jostain blonditestistä. En ymmärtänyt."

Äkkiä se kuitenkin oppi, että on helpompi itse työntää verho sivuun eikä vain jäädä piipittämään verhon taa ja oottaan, että joku auttaa. Palvelusväki kun oli niin kovin haluton verhonaukaisijan rooliin.

"Huippua että teidätkin saa vihdoin pihalle!"

Viime viikolla meillä kävi kylässä myös uusi ystävä, brasilianterrieri Nita.

Olenpa minä söpö :)

Oikeastaan tämä oli jo Nitan toinen vierailu meillä, mutta nyt tuli otettua myös kuvia joista löytyi kokonainen koira eikä pelkkää häntää tai koipea ;)

"Moi! Mie oonki tosi reipas kaveri!"

Ystävysten ensikohtaaminen oli vähän huvittava. Taikan ilme oli heti sellainen, että ei kai tuo vain jää tänne asumaan. Dora puolestaan oli enempi kiinnostunut, mutta ei heti osannut päättää mitä olisi uudesta kaverista mieltä.

"Ethän vain asetu taloksi?"

"Vai tämän hajuinen kaveri"

Tutustelua.

Viime kerralla Taika oli jo ymmärtänyt, että pikukaveri on vain kyläilemässä ja kovasti houkutteli Nitaa leikkimään (eli juoksemaan). Dora puolestaan oli järkyttynyt Nitan hävyttömästä käytöksestä - kehtaakin minun emännän syliin istua ja minun leluilla leikkiä!

"Täälläpäs on hauskoja leluja!"

Olen itse enkeli :)

Dora on siis "aavistuksen" mustasukkainen kun ei olekaan enää se kaikkien lellimä vauva. Kun Nita tulee minun syliin, Dora tulee viereen ukiseen ja muriseen. Sitten kun Nita vaihtaa paikkaa, Dora änkeää syliin todeten, että TÄMÄ ON MINUN PAIKKA!!

Silmäkulma nykii, kun toinen koira vie huomion :D

"Miksi se sanoo, etten sais olla sylissä?"

Mulla vähän naurattaa, kun Dora on semmonen prinsessa. Tekee sillekin hyvää, että rapsutuksista ja sylipaikasta kilpailee joku muukin. Taikaahan ei vois vähempää kiinnostaa tylsät rapsuttelut, se tykkää edelleen enempi toiminnasta entä paikallaan olosta.

Taika lohduttaa Doraa, "Piristy nyt" :D

Hauskoja veijareita kaikki kolme. Eiköhän niistä vielä hyviä kavereita tuu kun useammin näkevät, kyllä se Dorakin vielä Nitalle lämpenee!

"No okei. Oot sie ihan kiva kaveri."

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Luku 92: Kevättä ilmassa

Aurinko paistaa ja linnut laulaa, taitaa tulla kesä? Tai noh, viikolla oli kyllä monta sumuista ja ei-niin-ihanaa päivää, mutta viikonlopun säästä ei ole moitteita!

Näin paljon neideillä aluksi kiinnosti tää valokuvaus..

Lumi hupenee silmissä ja meidän rallattelu pelto on käynyt hyvin vetiseksi ja koirapuiston keskelle on ilmestynyt järvi. Tämä tietää koiranomistajalle jokapäiväistä koiran ja kämpän kuurausta, kun kaikki hiekka ja rapa kantautuu koirien tassuista ja mahakarvoista sisälle.

Hitsit että oon upea ilmestys!

Kevään tulon huomaa paitsi sisälle kantautuvan hiekan määrästä myös siitä, että ulkona on enemmän liikettä. Meidän takapiha loppuu pieneen metsäkaistaleeseen ja koirat taas oudoksestaan raportoi jokaisen liikkeen mitä siellä näkyy.

Taika sanoo, että herkkuja on parempi
olla luvassa, kun näin kauan
pitää jaksaa pysyä paikallaan ;)

Metsässä temmeltää naapuri talojen lapset, pikkulinnut, oravat ja fasaanit. Fasaaneja ei ole näkynyt kyllä pitkään aikaan. Ennen ne tepasteli meidän takapihalla, mutta koirien myötä ovat ilmeisesti löytäneet paremman paikan teputteluunsa. Eilen niitä kuiten näkyi taas tontin rajalla menevän!

Niin sievästi pikkuinen poseeraa :)

Kaiken hyvän lisäksi meidän rivarin päätyyn on muuttanut kissa. Meidän neidit on kyllä kissoja nähneet ennenkin ja osaavat olla nätisti jos kissoja on samassa huoneessa. Vaan tästä uudesta naapurista nää ei oo päässy vielä yhteisymmärrykseen. Aina pitää huutaa, kun kissa näkyy pihalla.

"Tuossa kädessäkö sinulla ne herkut on piilossa?"

Onhan se tietenki hankala, kun kissa ei tuu aidalle koiramaisesti moikkaamaan. Tai oikeastaan se on  yhtenä hämäränä iltana aidan reunalle hiippaillut ja kun kohtasivat meidän neitien kanssa niin koirat haukku ja kissa sylki ja sähisi. Oih ja voih. Vaan eiköhän ne toisiinsa totu, pikkuhiljaa.. :)

"Kai se riittää, että pikkusisko poseeraa. Minä vahdin ympäristöä!"

Aurinkoista kevättä teille lukijat :)

"Meillä ei koirat ole sitten sohvilla."

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Luku 91: Tassuttelua keväthangilla

Viime viikkoina ollaan nautittu koirien kanssa ihanista hankikeleistä. Ollaan käyty lähipellolla juoksemassa kantavilla hangilla ja muutamaan otteeseen ollaan saatu nauttia myös aurinkoisesta säästä.


Koirapuistoilu on jäänyt nyt vähemmälle, kun puiston pinta on ollut liukas ja muhkurainen. Peltojen hanget puolestaan ovat kuin tehty meidän rallatteluille!


Onneksi meillä on tällainen rallattelupaikka. Olen ollut useamman kuukauden kotona ja nyt viimeiset pari viikkoa taas töissä eli koirat ovat olleet päivät keskenään ja niillä on virtaa vaikka muille jakaa!


Dorasta huomaa, että reagoi minun töihin paluuseen. Se on meidän työpäivien aikana keksiny pientä oheispuuhaa, kuten maton kulmien nyhtämisen ja muuta pientä silputtavaa. Isompia tuhoja ei ole onneksi tehnyt ja eiköhän se ala taas tähän työrytmiin tottumaan.


Onneksi en ole ollut koko Doran pentuaikaa kotona. Olisi varmasti paljon isompi työ totuttaa yksinoloon jos näin olisi. Ja onneksi sen ei ihan yksin tarvi ollakaan, onhan hällä Taika seuranaan :)


Aurinkoista pääsiäista kaikille - nauttikaa hyvästä seurasta ja muistakaa ulkoilla!




sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Luku 85: Dora 6kk!

Niin se vaan aika kuluu ja Dorakin on jo puolivuotias koiranalku! Dora on tällä hetkellä suunnilleen 34,5cm korkea. Näyttäis vahvasti siltä, että Dora kasvaa juurikin rotumääritelmän ihannemittaan eli 35,5cm!

Sydän sydän sydän!

Puolet Dorasta on valehtelematta karvaa - sillä on ihan mieletön turkki! Lenkeillä turkki saa kosteutta ja ilmaa alleen - voin melkein kuulla PUFF-äänen kun turkin jokainen karva nousee ylös tehden koirasta entistä pörröisemmän.

Ihana pikkuneiti!

Mutta nyt mussun hehkutuksesta muihin kuulumisiin :) Edeltävät kaksi viikkoa ovat menneet nopeasti vaikka ei olla mitään erikoisempaa tehtykään. Ilmat on suosinu ja ollaan juostu metsässä, pelloilla ja eilen päästiin vihdoin korkkaaman meidän uusi lähikoirapuisto! 

Pellolla irrotellaan..

.. ja ootellaan hitaita ihmisiä :)

Uusi puisto on paljon vanhaa parempi. Siinä on ensinnäkin isoille ja pienille koirille omat puolet, mitä vanhassa ei ollut. Sen lisäksi puistoa ei ole ajettu tasaiseksi vaan sinne on jätetty puita ja tuotu muutama iso kivi maisemaa kaunistamaan. Ainoa miinus on, että pienten puolen aitaus on ihan vilkkaan autotien vieressä eli Taikalla riittää jahdattavaa..

Haaa, täältä minä tulen!

Pois alta kakara!

Taikan kanssa ollaan kuljettu jo kuukauden päivät agilityn valmennusryhmässä. Nyt kun Taikan juoksut on ohi, homma on taas alkanut sujumaan ja löytyy tekemisen meininkiä ja onnistumisia. Vielä meillä on paljon työstettävää, mutta hyvin fiiliksin saa aina valmennustunnin jälkeen lähteä kotia :)

Naama lumesta märkänä.. :)

Hiki tulee hangessa tarpoessa!

Ja onpahan nuo kakarat ilmottu myös vuoden ensimmäiseen koiranäyttelyyn! Lähdetään Maikin ja hänen koirien kanssa katsomaan miten meille käy maaliskuun Nurmeksen näyttelyssä. Näyttely on Doralle ensimmäinen, mutta Dora on luonnonlahjakkuus tässä hommassa eli en ole huolissani. Taikan suorituskaan ei huoleta, sillä Maikki suostui esittämään sen nuorten kehässä! :)

Vahtikoira metsässä.

Dorakin saapuu paikalle, mutta ei
vahtimaan vaan syömään lunta!

Ai niin! Pari viikkoa sitten päätin, että ilahdutan kanssa koirailijoita myös Instagram-tilillä. Instagramista meidät löytää nimellä santra_ri. Tili on julkinen eli sitä voi seurata kuka vaan: www.instagram.com/santra_ri.

Niin sievä!

Mitä se Taika tuolla taas juoksee...

Saattaa sinne Instaan joitain muitakin kuvia ilmaantua, mutta ajatuksena on että sieltä kaikki halukkaat saavat blogikirjoituksia useammin meidän koiraterveisiä. Toki blogia päivitän edelleen tasaiseen tahtiin ja täältä löytyy myös kuvia joita ei Instassa ole ja tietysti tarinaa paljon enempi :)

Jihaa, puunrungot on oivia hyppyesteitä!

Taika haastaa kaikki metsään juoksemaan :)

Vauhdikasta tulevaa viikkoa! :)