Hevoset oli Taikalle varmaan se suurin innostuksen kohde. Niissä oli monta liikkuvaa 'osaa' ja ne teki kaikkea jännää: heilutti häntää, päristeli, käveli, juoksi, hirnu, rapsutteli itseään jalalla ja hampailla, hamusi huulilla maata ja 'etsi' jotain heinäkasoista - eivätkä olleet koskaan täysin paikallaan!
Tämä heppakaveri on oikea leikkisielu ja rautahermo - ei paljoa Taikan räksytykset hetkauttanu ja silti jakso sille seuraa pitää. Yhtenä iltana jopa loikki Taikan iloksi tarhassa. Kaipa se aatteli, että pitää vähän leikkiä mukana ko toinen niin touhussa pylly pystyssä, häntä heiluen räksyttää.. :)
Hellettäkin riitti, joten viilennys tuli välillä tarpeeseen:
Kotia ko päästiin Taika touhussa tutki oliko omat lelut paikallaan, kävi ulkona haukkumassa naapurin koirat ja aidan takana tallustelevan siilen (pitäähän se ilmottaa, että hei kaverit, oon kotona nyt!). On se ihana, ai että <3
 |
| Ai minä vai? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun pistäydyit blogissani! Kommentit ovat aina mukava lisä, kiitos :)