Luku 47: Paimennusta!

Jos joku ei vielä tiennyt, niin Taikahan on lammaspaimenkoira. Tänään oli se päivä, kun Taika kohtasi ensimmäistä kertaa lampaan ja sai harjoitella pienen lammaslauman paimentamista! En tiennyt yhtään mitä odottaa, mutta kouluttajan mielestä meillä meni tosi hyvin :)

BÖÖÖ!

Hommahan eteni siten, että ensin katsoimme, kun toinen koira paimensi lampaat tallista aitaukseen. Taika oli tilanteesta hämillään ja pikkusen taisi neitiä jännittää, kun uudet otukset pitivät niin kummaa ääntä (määkivät) ja etenivät nopsin liikkein kohti aitausta. Katseltiin sitten aidan takaa miten toiset koirat paimensivat ja päästiin lopulta itse kokeilemaan. 

Aurauskeppi ajaa paimensauvan virkaa

Taika oli tunnetusti innoissaan ja kuvitteli varmaan tulleensa uuteen koirapuistoon, joka oli kylvetty täyteen namipaloja (lampaan papanoita). Hetki meni, että neiti tajusi tulla tekemään tuttavuutta lampaiden kanssa.

Taikan keskittymiskyky on kyllä aika pieni - se innostuu niin helposti ja kun innostuu, ei keskity tai keskittyy vääriin asioihin. Nytkin veti aitauksessa rallia paimentamisen sijaan ja jossain vaiheessa hoksasi, että peltojen takana kulkee autoja ja meinasi lähteä paimentaan niitä lampaiden sijasta. Syvä huokaus sanon minä.

"Mitä toi koira duunaa?"

Koska homma meinas mennä höpötykseksi, otin Taikan välillä rauhoittumaan naruun ja paimennettiin lampaita hihnassa. Silloin homma toimi paljon paremmin, Taika nuuskutteli lampaiden jalkoja ja hoksasi, että hei minähän saan tuon lauman liikkumaan! 

Ei se irti olokaan ihan kokonaan höpöksi mennyt:

Lopuksi päästiin Taikan kanssa paimentaan lampaat aitauksesta talliin ja tallista aitaukseen. Lisäksi harjoiteltiin lampaiden siirtämistä karsinasta pihalle ja takaisin talliin. Taika oli innoissan tästäkin, vaikka vähän jännitti mennä ahtaaseen karsinaan lampaiden sekaan. 

Kouluttaja kehui Taikaa rohkeaksi, energiseksi ja oivaksi paimenkoiranaluksi. Taisi pikkupaimen itsekin olla tyytyväinen tehtyyn työhön :)