Luku 49: Joskus sitä vaan vastustaa

Sairastuvalta terve! Meillä kävi viikko sitten kylässä oksennustauti - ei minulla vaan Taikalla.

Taika oksenteli kolme päivää, mutta onni on jälleen ihana kasvattaja, joka osasi neuvoa miten taudin saa kuriin kotikonstein :)

Miehän olin jo eläinlääkäriin viemässä ko oli niin kauhea huoli toisesta, mutta koska kasvattajan (apteekin) lääkkeet auttoivat vuorokauden sisällä ja koira muutenkin oli koko ajan iloinen ja energinen oma itsensä, säästyimme eläinlääkärireissulta.

Oksutaudin vuoksi meillä jäi edellinen agility välistä, mutta tänään päästiin taas Taikan lempipuuhan pariin ja meno oli sen mukaista. Ehkä Taikassa on jonkun sortin rauhoittumista havaittavissa. Ei käy ihan niin kuumana, jolloin koiraa on huomattavasti helpompi hallita.

"No se saattoi olla arviointivirhe - myönnetään."

Toki jos verrataan muihin "kurssilaisiin" on meän tyär edelleen tulta ja tappuraa eikä rauhallista nähnytkään. Ehdin jo ajatella tunnin alussa, että kappas, tämähän menee yllättävän hyvin. No ei semmosia kannata mennä ajattelemaan, jos ei muista koputtaa puuta sen jälkeen.

Näin siinä sitten kävi: Harjoiteltiin ekaa kertaa A-estettä. Este on korkea ja se on tarkoitus suorittaa neljällä loikalla eli kaksi loikkaa kummallekin puolelle estettä. Taika meni ensin vain kolmella loikalla ja koska Taikalla ei ole itsesuojeluvaistoa eikä se pelkää mitään, päätti neiti hurjapää hypätä kahdella loikalla eli suoraan A:n harjalta, esteen korkeimmalta kohalta alas.

Luojan kiitos ei naksahtanu jalat poikki, mutta kynsihän siinä repesi. Puhistuksen jälkeen näyttää, ettei ole mitään isoa haavaa ja kynsi on vielä paikallaan, mutta pitää katsoa huomenna uudestaan, että miltä näyttää. Kipeä se ainakin on ko lapsi nilkuttaa..

Vaan mitäpä elämä ois ilman pieniä vastaiskuja.. vahvempana ja viisaampana seuraavaan päivään :)