Taika oli luonnollisesti tosi reipas tutkimuksia tehtäessä: seisoi nätisti paikoillaan, antoi kopeloida koivet, katsoa silmät ihme vekottimella ja rauhoituspiikin pistoa tuskin edes huomasi. Piikin jälkeen koira nukahti aika nopeasti ja me odoteltiin ulkopuolella, että röntgenkuvat saatiin otettua ja päästiin katsomaan koiraa heräämöön.
"Saatan olla huonossa karvassa, mutta luuni ovat rautaa" |
Saatiin eläinlääkäriltä ensimmäinen arvio kuvista, mutta vasta Kennelliitolta tulee lopulliset arvosanat kyynäristä ja lonkista. Ensimmäisen arvion ja nähtyjen kuvien perusteella en kuitenkaan ole huolissani - ihan hyvältä näytivät! Silmät ja polvet todettiinkin jo täysin terveeksi :)
Vähän oli huono happi lääkärireissun jälkeen.. Kuvittele omalle kohdalle tilanne, jossa silmät on sameat, nukutuksen jälkeen pyörryttää ja kaiken kukkuraksi samaan aikaan on juoksut! |
Kerron viralliset tuokset Taikan kuvista, sitten kun lausunto on tehty. Nyt meillä on kuitenkin viikonlopun ohjelmassa kasvattajapäivät eli mennään Taikan lapsuuden kotiin ja tavataan siellä monta muuta koirulia, joiden kanssa Taika saa harjoitella koiramaisuuksia.
Parhaimmat koirakaverit meillä onkin ne, jotka eivät välitä Taikasta tuon taivaallista ja Taika saa omaa tahtia tutustua. Mie luulen, että Taika antaa vähän ristiriitaisia signaaleja toisille - tahtoo leikkiin vaikka ei oikeasti rohkeus riitä tai ei sitten loppujen lopuksi vaan osaa leikkiä koirien tavalla. Tai ehkä se vaan syttyy hitaasti. Kuka tietää!
Kuvia kasvattajapäiviltä sitten seuraavassa postauksessa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun pistäydyit blogissani! Kommentit ovat aina mukava lisä, kiitos :)