Sivut

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Luku 54: Viralliset terveystutkimukset

Käytettiin eilen Taika virallisissa terveystutkimuksissa, jossa hältä tarkistettiin silmät, polvet, lonkat ja kyynärpäät.

Taika oli luonnollisesti tosi reipas tutkimuksia tehtäessä: seisoi nätisti paikoillaan, antoi kopeloida koivet, katsoa silmät ihme vekottimella ja rauhoituspiikin pistoa tuskin edes huomasi. Piikin jälkeen koira nukahti aika nopeasti ja me odoteltiin ulkopuolella, että röntgenkuvat saatiin otettua ja päästiin katsomaan koiraa heräämöön.

"Saatan olla huonossa karvassa, mutta luuni ovat rautaa"

Saatiin eläinlääkäriltä ensimmäinen arvio kuvista, mutta vasta Kennelliitolta tulee lopulliset arvosanat kyynäristä ja lonkista. Ensimmäisen arvion ja nähtyjen kuvien perusteella en kuitenkaan ole huolissani - ihan hyvältä näytivät! Silmät ja polvet todettiinkin jo täysin terveeksi :)

Vähän oli huono happi lääkärireissun jälkeen.. Kuvittele
omalle kohdalle tilanne, jossa silmät on sameat, nukutuksen 
jälkeen pyörryttää ja kaiken kukkuraksi samaan aikaan on juoksut!

Kerron viralliset tuokset Taikan kuvista, sitten kun lausunto on tehty. Nyt meillä on kuitenkin viikonlopun ohjelmassa kasvattajapäivät eli mennään Taikan lapsuuden kotiin ja tavataan siellä monta muuta koirulia, joiden kanssa Taika saa harjoitella koiramaisuuksia.


Mulla harmittaa, ettei meillä ole ollut pennusta asti (eikä ole vieläkään) Taikalle sellaista kaveria, kenen kanssa ois voinu/vois säännöllisesti leikkiä. Minusta tuntuu, että Taikalta puuttuu joku eläinkommunikoinnin perustaito. Siitä näkee, että innostuu muista koirista, mutta heti kun saa tehdä tuttavuutta, Taika alkaa ujostella, menee piiloon tai muuten väistelee kontaktia. Se käy nuuskiin vasta sitten kun toisen koiran huomio on jossain muualla.


Parhaimmat koirakaverit meillä onkin ne, jotka eivät välitä Taikasta tuon taivaallista ja Taika saa omaa tahtia tutustua. Mie luulen, että Taika antaa vähän ristiriitaisia signaaleja toisille - tahtoo leikkiin vaikka ei oikeasti rohkeus riitä tai ei sitten loppujen lopuksi vaan osaa leikkiä koirien tavalla. Tai ehkä se vaan syttyy hitaasti. Kuka tietää!

Kuvia kasvattajapäiviltä sitten seuraavassa postauksessa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun pistäydyit blogissani! Kommentit ovat aina mukava lisä, kiitos :)